Natriumglutamaatti eli amerikkalaisittain MSG ja kotimaassa myös koodilla E621 tunnettu aine nousi puheisiin ensimmäistä kertaa isoissa määrissä 80-luvulla. Sitä on käytetty esimerkiksi kiinalaisissa ravintoloissa lähes mausteen tavalla ja monelle on jäänyt kuva natriumglutamaatista yhtenä ruokamaailman suurista möröistä.

Vielä 80- ja 90-luvuilla natriumglutamaattia oli todella yhtä ainesosana monissa kaupan ruokatuotteissa ja moni ihmetteli sinisilmäisesti mistä niiden hyvä maku johtuu. Toisaalta vain aniharvat saivat natriumglutamaattia sisältävistä ruoista mitään terveydellisiä oireita. Ehkä viha natriumglutamaattia kohtaan johtui jonkinlaisesta “allergia” tai vastareaktiosta, kuten se miten ihmiset jotka eivät pidä kalasta sanovat olevansa sille allergisia.

Ravintolakeittiöissä umamia pidetään ns. viidentenä makuna joka siis tarkoittaa yleistä ja hieman vaikeasti määriteltävää täyteläistä herkullisuutta, jota ihminen haluaa luonnostaan aina lisää. Fakta onkin, että natriumglutamaattia esiintyy luontaisesti monissa ruoissa kuten sienissä, tomaateissa, raaka-kypsytetyissä lihoissa, soijassa ja parmesaanissa. Kaupasta ostettu natriumglutamaattijauhe on synteettinen versio luontaisesta aromista ja sillä on sama vaikutus makunystyröihin kuin alkuperäiselläkin natriumglutamaatilla.

Ravintolakeittiöissä natriumglutamaattia saatetaan käyttää enemmän kuin tiedämmekään. Varsinkin kiinalaisissa ravintoloissa sitä voidaan ripotella sellaisenaan suoraan ruokaan. Ja kyllähän sillä maistuvaa pöperöä saakin aikaiseksi! Natriumglutamaatin ostaminen kotikäyttöön on toki silti harvinaista, mutta onko siinäkään välttämättä mitään väärää?

On Food and Cooking -kirjan kirjoittanut Harold McGee, joka ei perinteisesti ole ollut koskaan väärässä, sanoo ettei natriumglutamaatti ole haitallista pienissä tai suurissa määrissä nautittuna. Sitä ei edes mainita ruoka-allergeenien top 8 listalla, jotka on erikseen mainittava pakkausten kyljessä Yhdysvalloissa. Yksinään natriumglutamaatti maistuu suolan ja lihaliemijauheen sekoitukselta. Eikä sitä toki ole tarkoitettu päivittäiseen käyttöön, mutta silloin tällöin esimerkiksi lihan rubeihin sekoitettuna se puolustaa paikkaansa. Tai kylmässä nuudelisalaatissa, paistetun riisin tai keittojen seossa jotka vaativat hieman lisää potkua. Kurkkusalaatti tai miksei jopa cantaloupemeloni pienellä puristuksella limen mehua ja ripauksella natriumglutamaattia toimivat varmasti. Ja jos vieläkin epäilet natriumglutamaatin maagisuutta, käy nuolaisemassa kuivan konbu-levän pintaa, valkoinen jauhe siinä on myös natriumglutamaattia. Tosin natriumglutamaatin käyttö on huomattavasti helpompaa pienestä ravistettavasta purtilosta kuin levän päältä.

Lue alkuperäinen artikkeli.