Uutta vuotta juhliessa ympäri maailmaa ruokapöydissä oli esillä runsaasti kakkuja, leipiä, pitkiä nuudeleita (edustavat pitkää elämää), peltoherneitä (edustavat kolikoita), silliä (edustavat runsautta) ja possua (edustaa onnea).

Perinteet vaihtelevat, mutta yleinen teema on sama: Kun jaat pöydän antimet avokätisesti perheen ja ystävien kanssa, houkutat alkavaan vuoteen vaurautta. Tässä on joitain uudenvuoden ruokaperinteitä ympäri maailmaa.

1. Hoppin’ John, Usa

Hoppin’ John on merkittävä uudenvuoden juhlien ruokaperinne Amerikan eteläosassa – se koostuu sianlihan makuisista herneistä tai pitkistä herneistä (symboloi kolikoita) ja riisistä, jota tarjoillaan usein lehtikaalin tai muiden paistettujen viherkasvien (rahan väri) ja maissileivän (kullan väri) kanssa. Ruoan sanotaan tuovan onnea ja vaurautta uuteen vuoteen. Eri kansanperinteet seuraavat tämän aterian historiaa ja nimeä, mutta ruokalajin juuret juontavat Afrikan ja Länsi-Intian perinteistä ja resepti todennäköisesti rantautui Pohjois-Amerikkaan sorrettujen kansanryhmien (orjien) mukana. Hoppin’ Johnin resepti ilmestyi jo vuonna 1847 Sarah Rutledyn teoksessa ”The Carolina Housewife”, ja koti- ja ammattikokit ovat tulkinneet sitä vuosisatojen ajan.

Ruokalaji on saanut nimensä Charlestonissa, Etelä-Carolinassa, ja se on todellista Lowcountry-ruoanlaittoa.

2. Kaksitoista viinirypälettä, Espanja

Espanjalaiset katsovat perinteisesti livelähetystä Puerta del Solista Madridista, jossa juhlijat kokoontuvat aukion kellotornin eteen soittamaan rakkailleen uutena vuotena. Aukion ulkopuolella olevat ja kotona katsovat ihmiset nauttivat epätavallisesta vuosittaisesta perinteestä: Keskiyön lyödessä kaikki syövät yhden rypäleen jokaista kellon lyöntiä kohti. Jotkut jopa valmistelevat rypäleet – kuorivat ja huuhtovat – varmistaakseen, että ne ovat mahdollisimman täydellisiä keskiyön tullessa.

Kyseinen perinne alkoi 1900-luvun vaihteessa, jolloin maan eteläosan rypäleentuottajien väitettiin keksineen idean puskurisadon yhteydessä, ja josta lähtien perinne on levinnyt moniin espanjankielisiin maihin ympäri maailmaa.

3. Tamales, Meksiko

Tamales – lihalla, juustolla ja muilla herkullisilla lisukkeilla täytetty maissitaikina, joka on kääritty banaanilehteen tai maissin kuoreen. Sitä on tarjoilla melkein kaikissa Meksikon juhlatilaisuuksissa, mutta lomakausi on erityisen suosittu aika tälle ruoalle. Monissa perheissä naiset kokoontuvat käärimään satoja pieniä Tamales- kääröjä läheisten kanssa ja jakavat ne ystäville, perheelle ja naapureille. Uudenvuodenpäivänä ne tarjoillaan usein menudon kanssa, joka on Meksikossa tunnettu parannuskeino krapulaan.

Niillä, jotka asuvat kaupungeissa, joissa on paljon meksikolaista väestöä, ei pitäisi olla vaikeuksia löytää Tamaleja myyviä ravintoloita uudenvuodenaattona ja -päivänä. Mexico Cityssä höyrytettyjä Tamaleja myydään kadunkulmissa yötä päivää.

4.Oliebollen, Alankomaat

Alankomaissa paistettuja öljypalloja eli oliebolleneja myydään katuruokakärryissä, ja niitä syödään perinteisesti uudenvuodenaattona ja muissa juhlallisissa tilaisuuksissa. Ne ovat munkkeja muistuttavia nyyttejä, jotka on valmistettu pudottamalla taikina, johon on lisätty herukoita tai rusinoita, rasvakeittimeen, jonka jälkeen se pyöräytetään tomusokerissa.

Löydät Amsterdamista paistettuja Oliebollenkraamseja pienistä kadunvarsikioskesta tai food truckeista.

5. Marzipanschwein tai Glücksschwein, Itävalta ja Saksa

Itävalta ja sen naapuri Saksa kutsuvat uudenvuodenaattoa Sylvesterabendiksi eli Pyhän Sylvesterin aattoksi. Itävaltalaiset juhlijat juovat punaviiniä kanelilla ja mausteilla, syövät juottoporsasta päivälliseksi ja koristelevat pöydän marsipaanista valmistetuilla pienillä possuilla, joita kutsutaan marsipaanisweiniksi.

6.Soba-nuudelit, Japani

Japanissa uuttavuotta juhlitaan tattar-Soba-nuudeleiden tai toshikoshi-Soba-nuudeleiden äärellä. Nuudelit nautitaan keskiyöllä, jolloin hyvästellään kulunut vuosi ja toivotaan hyvää uutta tulevaa vuotta. Perinne on peräisin jo 1600-luvulta ja pitkät Soba-nuudelit symboloivat pitkäikäisyyttä ja vaurautta.

Toisessa perinteessä nimeltään Mochitsuki, ystävät ja perhe viettävät päivän ennen uuttavuotta leipoen painavia Mochi-riisikakkuja. Makea, tahmea riisi pestään, liotetaan, höyrytetään ja painetaan tasaiseksi massaksi. Sitten vieraat puristavat vuorotellen pieniä paloja massasta ja tekevät niistä pieniä pullia, jotka syödään myöhemmin jälkiruokana.

7.Kuninkaallinen kakku, ympäri maailmaa

Uudenvuoden kakun perinne on osa lukemattomia kulttuureita. Kreikkalaisilla on Vasilopita, ranskalaisilla Gateau tai Galette des Rois, Meksikolaisilla on Rosca de Reyes ja bulgarialaiset nauttivat Banitsasta.

Suurin osa kakuista syödään uudenvuodenaattona keskiyöllä – vaikka jotkut kulttuurit leikkaavat kakkunsa jouluna tai loppiaisena, 6. tammikuuta – ja  piilottavat siihen kultakolikon tai -kuvan, joka symboloi vaurasta vuotta sille joka sen kakusta löytää.

8. Cotechino con lenticchie, Italia

Italialaiset viettävät uudenvuodenaattoa La Festa di San Silvestrolla, joka alkaa usein perinteisellä Cotechino con Lenticchiellä, makkaralla ja linssipannalla, jonka sanotaan tuovan onnea (linssit edustavat rahaa ja onnea) ja joissakin kotitalouksissa syödään täytetty sian sorkka .

Ateria päättyy Chiacchiereen – paistettua taikinaa sisältäviin palloihin, jotka on kääritty hunajaan ja tomusokeriin – ja Proseccoon. Ruokien juuret löytyvät Modenasta, mutta uudenvuodenaaton juhlat viihtyvät koko maassa.

9. Silli, Puola ja Scandinavia

Koska silliä on runsaasti Puolassa ja osissa Skandinaviaa, sen hopean värin takia näissä maissa syödään monesti silliä ja suolakurkkua keskiyön lyödessä tuodakseen vuoteen vaurautta ja runsautta. Jotkut syövät silliä ja suolakurkkua kermakastikkeessa, kun taas toiset syövät sitä sipulin kera.

Yksi erityinen puolalaisen uudenvuodenaaton silliruoka on nimeltään Sledzie Marynowane, joka valmistetaan liottamalla kokonaisia ​sillejä suolavedessä 24 tunnin ajan ja kerrostamalla ne sitten purkkiin, jossa on sipulia, maustepippuria, sokeria ja valkoista etikkaa.

Skandit säilyttävät silakkaa usein suurempaan keskiyön Smörgåsbordiin, jossa on savustettua silakkaa ja suolakurkkua, pastaa ja lihapullia.

10.Kransekage, Norja ja Tanska

Kransekage, eli kirjaimellisesti seppelekakku, on kakkutorni, joka koostuu monesta kerroksesta kakkua, jotka on pinottu toistensa päälle suurimmasta pienimpään. Sitä valmistetaan  uudenvuodenaattona Tanskan ja Norjan uudenvuoden juhlissa.

Kakku valmistetaan marsipaanista, ja sen keskelle laitetaan viinipullo tai Aquavitia, jonka ympäriltä se koristetaan maiden lipuilla ja kekseillä.

Tilaa FCF-uutiskirjeja pysyt ruokatrendien aallonharjalla!
Kirjoita sähköpostiosoitteesi: