Salasana lähetetään sähköpostitse.

Saksanhirvestä saattaa tulla mieleen mielikuva mahtavasta riistaeläimestä, jonka saaminen lautaselle on harvinaista herkkua. Jonkin tason ylellisyyttä. Monet huippuravintolat Suomessakin ovat ottaneet kyseisen hirvieläimen listoilleen. Onko asia kuitenkaan näin? Onko mahdollista, että saksanhirvi ei olekaan niin ylellinen herkku kuin toivoa saattaa?

Lyhyt vastaus kysymykseen on: Ei sinne päinkään. Saksanhirveä ja muita riistaeläimiä kasvatetaan maailmalla suurissa määrissä samoin kuin kaikille tuttua nautaa tai broileria. Myönnettäköön, että naudan ja broilerin tuotantoluvut ovat aivan omaa luokkaansa mutta periaate pätee. Vaikka kaupallinen saksanhirven kasvatus on suhteellisen uusi ilmiö, se tuottaa yli 100 miljoonaa dollaria vuosittain. Pääsääntöisesti saksanhirveä kasvatetaan Uudessa-Seelannissa, Irlannissa, Isossa-Britanniassa ja Saksassa. Uusi-Seelanti yksin vie yli 1000 tonnia peuranlihaa Yhdysvaltoihin vuosittain.

saksanhirvi

Innostus saksanhirven kasvatukseen piilee sen suurissa eduissa. Saksanhirvet, kuten muutkin peuraeläimet, muuttavat ravintonsa tehokkaasti proteiiniksi ja oikeanlaisella huolenpidolla kyseisiä eläimiä pystytään kasvattamaan myös pienillä alueilla. Saksanhirvien niin sanottu lihapitoisuus on hyvin korkea. Toisin sanoen ne tuottavat suhteellisen paljon vähärasvaista lihaa elopainoonsa nähden. Saksanhirvien kasvatus on myös huomattavasti helpompaa ja kustannustehokkaampaa kuin esimerkiksi naudan kasvatus.

Näiden tosiseikkojen perusteella jokainen voi tehdä omat johtopäätöksensä siitä, onko saksanhirvi välttämättä niin erityislaatuinen eläin lautasella. Toki se on hyvä vaihtoehto esimerkiksi naudalle, jonka kasvatuksen ympäristöhaitat ovat enemmän kuin selkeitä.

Lisää tietoa löydät täältä.