Salasana lähetetään sähköpostitse.

Vaikka currywurst onkin yksinkertaista katuruokaa sen gastronominen kehitys antaa oivallisen ikkunan sodanjälkeisen Berliinin mielenmaisemaan.

Currywurst antaa ulkopuoliselle tarkkailijalle mahdollisuuden maistaa jotain ainutlaatuisesti Saksan sodanjälkeiseen historiaan sidottua ja samalla syöjä saattaa ymmärtää miten universaali tarve ruoalle voi yhdistää erilaisia yksilöitä ja ryhmiä.

Currywurstin alkuperä on helppo jäljittää Saksan pääkaupunkiin. Vuonna 1949 neuvokas saksalainen kotiäiti Herta Heuwer vaihtoi alkoholia brittisotilaiden kanssa ketsuppiin. Vaihdosta syntyi kansakuntia yhdistävä ruoka – saksalaista wurst-makkaraa viipaloituna ja uitettuna ketsupissa maustettuna curryjauheella.

Omituinen ja ennennäkemätön yhdistelmä muodostui valtavan suosituksi lähes yli yön ja muuttui lopulta saksalaiseksi peruselintarvikkeeksi. Erityisesti rakennustyömiehet arvostivat ruuan korkeita proteiiniarvoja, kevyttä eksotiikkaa ja halpaa hintaa.

Aluksi currywursti toimitti köyhänmiehen pihvin virkaa, mutta nousi nopeasti rahvaan ruokavaliosta kaikkien berliiniläisten suosioon.

Yksinkertaisen katuruuan alkuperä kumpuaa siis sodanjälkeisestä nälästä, neuvokkuudesta ja avoimmuudesta uusille mauille. Vaikka se saattaakin vaikuttaa ruokakulttuuriselta ristiriidalta Berliinin kaltaisessa kaupungissa, jossa arvostetaan orgaanista ruokaa ja paikallista maataloutta yli kaiken. Mutta currywurstin yksinkertaisuus, saatavuus, halpa hinta ja suuri kannattajajoukko niin leffatähtien, poliitikkojen kuin bisnesmiestenkin taholta heijastaa berliiniläisten monitahoista suhtautumista ruokaan.

Vaikka currywurst kilpaileekin New Yorkin hodariständien kanssa suosiosta ja se on selvästi pikaruokaa, ei sitä silti ole alettu massatuottaa. McCurrywurst-ateriaa ei ole ja jokaisella kioskilla tuote on hieman erilainen. Erityisesti alueelliset erot tulevat esiin Itä-Berliinin ja Länsi-Berliinin välillä. Berliinin muurin olemassa ollessa ei Itä-Saksasta saanut makkarankuoria, joten makkara idän puolella on huomattavasti pehmeämpää. Tilanne on edelleen sama.

Ytimeltään currywursti on edelleen yksinkertaista katuruokaa – jotain seisovaltaan matkalla syötävää joka kelpaa purtavaksi myös loppuillasta liian monen oluen jälkeen.

Tosin edelleen paras ainesosa currywurstissa on siihen liittyvä gastronominen kasvu joka antaa ikkunan sodanjälkeiseen Berliiniin ja sen kykyyn siirtyä eteenpäin sodan kauhuista. Berliini on valmis ottamaan vastaan ja omaksumaan uusia makuja jotka heijastelevat Saksan ruokakulttuurin perinteisyyttä joka on silti avoin edistykselle.

Lue alkuperäinen artikkeli.