Salasana lähetetään sähköpostitse.

Vaikka amerikkalaiset helposti pitävät itseään barbecue-kulttuurin kantaisinä, on avotuli ollut pidempään käytössä kokkausmetodina esimerkiksi Argentiinassa ja Etelä-Afrikassa. Vaikka barbecue-termin alkuperästä ei olla varmoja, epäillään sen olevan johdetty Karibien meren Taino-kansan ruuanlaittotermistä “barbacoa”.

Avotulella ruuan valmistamista on monenlaista: grillissä, nuotiokuopan päällä, maan alla ja saviuunissa. Paikalliset tavat ja erikoisuudet vaihtelevat Etelä-Amerikasta Afrikan kautta Aasiaan.

Braai (Etelä-Afrikka)

Etelä-Afrikan braai on maan tärkein ruuanlaittometodi. Ystävät ja perheet kokoontuvat grillattujen pihvien, makkaroiden ja kanavartaiden ääreen yli sosiaalisten ja rodullisten rajoitteiden. Sunnuntaisin samaan paikkaan tuodaan niin teurastajat ja kokit, kuin baarimikot ja DJ:tkin. Shisa nyama -nimisissä (eli Zulun kielellä “palanut liha”) kokoontumispaikoissa brai-kokemus nostetaankin aivan uudelle tasolla.

Asado (Argentiina)

Vaikka Argentiinan paikka maailman suurimpien lihankuluttajien joukossa vaihteleekin, on se silti monen mielestä maailman suurin tekijä mitä tulee grillattuihin lihoihin. Paikallista barbecue-juhlaa kutsutaan nimellä asado, ja niitä järjestetään viikottain. Vaikka erilaisia lihoja on tarjolla yllin kyllin, ovat parhaat asadot usein tehty makeista possu- ja nautamakkaroista, kateenkorvasta, sisäelimistä ja verimakkarasta. Chimichurria toki unohtamatta.

Yakitori (Japani)

Japanilaisten suosikki Yakitori tarkoittaa usein bambutikkuihin seivästetyjä kananpaloja jotka kypsennetään kuumien hiilien päällä. Yakitorin erilaiset muunnokset perustuvat kanan eri osiin, kuten kanannahkaa tarkoittava “tokikawa” ja kananreisiä purjolla tarkoittava “negima”.

Myöhemmi termi on alkanut kattaa myös muita grillattuja varrasruokia, olkoon ne sitten kasviksia, mereneläviä, possua tai nautaa. Yleensä parhaita paikkoja Yakitorin nauttimiseen ovat vaatimattoman näköiset katukojut.

Churrasco (Brasilia)

Brasilialainen churrasco on isonälkäisten laji. Yleensä grillatut lihat nautitaan Brasiliassa churrascarioissa, joissa tarjoilijat kantavat lihaa asiakkaille loputtomana virtana. Brasilialaisten churrasco lienee maailmalla se tunnetuin, mutta sama tapa löytyy myös esim. Boliviasta, Ecuadorista, Guatemalasta ja Portugalista. Brasilialaisista grillijuhlista löytyy myös monia vaihtoehtoja kasvissyöjälle. Siinä missä Argentiinassa on tarjolla vain vihreää salaattia ja ranskalaisia perunoita, saa Brasiliassa lihan kylkeen monipuolisia salaatteja, leipää, erilaisia pikkelöityjä kasviksia, oliiveja ja muita herkkuja.

Lechon (Filipiinit)

Lechon (Espanjan sana juottoporsaalle) tarkoittaa vartaassa kokonaisena hiilillä tai uunissa kypsennettyä porsasta. Filipiiniläiset pitävät Lechonia kansallisruokanaan. Tosin niin tekevät myös Puerto Ricolaiset. Parasta lechonia saa yleisen mielipiteen mukaan Cebun saarelta. Filipiiniläisillä on jopa oma uskonnollinen juhlapyhä grillatun porsaan kunniaksi. Lechon siunataan kirkossa jonka jälkeen se puetaan erilaisiin asusteisiin ja kuljetetaan paraatisaattueessa läpi kaupungin.

Tandoor (Intia)

Kyllä vain, tandoorikana on itseasiassa grilliruokaa. Tandoori-nimi perustuu tynnyrimäiseen tandoor-saviuuniin, jonka tulikuumilla hiilillä kypsytetään esimerkiksi naan-leipää, kanaa, mereneläviä ja lihaa. Tandoori juontaa juurensa vuosisatoja vanhaan kiertolaisten kokkaustyyliin, jossa lihaa kypsennettiin hiilikuopissa vartaissa. Nykypäivän tandoorikokkaaminen tuli tosin kuvioihin vasta 1940-luvulla kun ihmiset tajusivat tandoor-uunin olevan kätevämpi väline ruuanvalmistamiseen mitä vartaat olivat.

Mongolialainen BBQ (Taiwan)

Nimestään huolimatta mongolialainen bbq on kotoisin Taiwanista. Siinä lihanviipaleet, nuudelit ja kasvikset kypsennetään nopeasti tasaisella pyöreällä metallialustalla. Mongolialainen BBQ sai alkunsa vasta 1950-luvulla, ottaen vaikutteita japanilaisesta teppanyakista ja kiinalaisten wok-kokkaamisesta. Mongolialainen BBQ perustuu usein vahvasti chilillä, kuminansiemenillä ja suolalla maustettuun lampaanlihaan.

Lovo (Fiji)

Fijin saaren grillausperinteet ovat maanalaisia. Fijiläinen barbecue kun kypsennetään maauunissa nimeltään lovo. Lovo-uunissa tulikuumia kiviä asetellaan kuoppaan ja niiden avulla hitaasti savustetaan ruokaa. Raaka-aineita kanasta possuun ja kasviksista taro-juureen ja mereneläviin kääritään taro- tai banaaninlehtiin ja asetellaan kuumille kiville. Kypsentäminen kestää 2-3 tuntia ja uunin avaaminen johtaa yleensä aina juhlintaan!

Umu (Samoa)

Samoalaisten versio barbecuesta nimeltään Umu muistuttaa filipiiniläisten lovoa. Sen valmistelu on koko perheen yhdistävä tekijä jossa ennen kaikkea nuoret miehet aloittavat valmistelut reilusti ennen sunnuntain juhlallisuuksia joko pyydystämällä kalaa tai teurastamalla sian, keräämällä taro-lehtiä ja leipäpuuta, sekä avaamalla kookospähkinöitä palusamia varten. Palusami on samoalainen perinneruoka jossa sipulilla, sitruunanmehulla ja mausteilla terästetty kookoskerma kääritään taro-lehtiin yhdeksi suureksi kaloripommiksi.

Gogigui (Korea)

Korealaiseen BBQ:hun kuuluu yleensä siivutettua nautaa, possua tai kanaa ja kattaus erilaisia pieniä lisukkeita nimeltään banchan ja riisiä. Jos haluat koittaa valmistaa oman gogiguin, tarkoittaa se yleensä ohuiden marinoitujen lihanpalojen kypsentämistä vain muutamia sekunteja kuumassa grillissä. Jokaiseen korealaiseen BBQ:hun kuuluu lisäksi soju, joka on korealaisten sakea vastaava juoma.

Pachamanca (Peru)

Vaikka Peru tunnetaankin ennen kaikkea cevichestä ja Pisco sour -coctaileista, on paikallinen Inkojen kokkausmetodi pachamanca edelleen monille tuntematon. Pachamanca (maakattila Quechuan kielellä) tarkoittaa maahan kaivettua kuoppaa jonka reunat vuorataan nuotiossa tulikuumiksi lämmitetyillä kivillä. Kuoppaan lasketaan esimerkiksi marinoituja lihoja, perunoita ja kasviksia banaaninlehtiin käärittyinä ja annetaan kypsyä useita tunteja. Pachamanca on aidoimmillaan kun se nautitaan maassa istuen ja se liittyy johonkin erityiseen (usein uskonnolliseen) juhlaan tai sadonkorjuuseen.

Lue alkuperäinen artikkeli.